Hymykin voi sattua

varmaan viitisen vuotta sitten viisaudenhammas alkoi tehdä tepposiaan. alku oli tietekin tavanomaista kipua ja särkyä. kerran pari sen hammaslääkäri paikkasi kun paikkausta suositteli. paikka irtosi melkein aina kuukauden parin sisään ja sain rykiä suustani paikauksen palasia. lopulta annoin olla kun en jaksanut jatkuvasti ravata epäpätevien hammaslääkäreiden luona paikkauttamassa hammasta joka olisi pitänyt repiä pois.

loppujen lopuksi hermoni jatkuvaan kiputilaan menetettyäni köyhänä kustansin itse itselleni yksityisen hammaslääkärin joka totesi hammaskuvani otettuaan ja niitä tutkittuaan, että hammas olisi pitänyt poistaa jo aikoja sitten eikä paikata paikkaa paikalla kun siitä varsinaisesta original hampaasta ei juuri ollut kuin tynkä jäljellä varsinkaan hampaasta joka on ”kieroon kasvanut” poskiluuta kohti. hammas oli kasvanut vinoon aiheuttaen jatkuvaa kipua ja tuskaa johon 1g buranat eivät auttaneet yhtään ei yhdellä, ei kahdella, ei kolmella eikä isommallakaan määrällä: pää siinä vain kipeytyi entistä enemmän hampaan lisäksi. ja panacoditkin auttoivat juuri ja juuri kiputiloihin.

no nyt se hammas on poissa ja ensimmäistä kertaa vuosiin voin hymyillä molemmin suupielin ilman kipua ja tuskaa. se on mukavaa se.

kun aamulla kolahtaa

postinkantajan tuomat perinteiset aamuterveiset. aika perus nämä tämän tyyliset. voisin varmaan harkita repäiseväni tuon mainostenjakokiellon pois postiluukun yläpuolelta. sieltä kun harvoin, jos koskaan, mitään positiivista tipahtelee joten useiden vuosien jälkeen kaikenaiheiset mainokset ruokakauppojen tarjouksista sekä tavaratalojen massiiviset kuvastot alkais olee aika nannaa vaihtelua. alunperin mainostenjakokielto luukkuuni ilmestyi koska pidän mainoksia turhana roskana, mutta jatkuva, lähes päivittäinen postiluukun kolahdus tietäen sen tarkoittavan mieltä alentavaa postia kieltämättä vaikuttaa psyykkeeseen negatiivisesti.